Kyoto

Lähdimme 20.7 Osakasta aikaisin aamulla juna-asemalle, josta matkamme jatkui kohti Kyotoa. Junamatka kesti n. 45min. Saavuttuamme Kyotoon lähdimme etsimään infopistettä. Saimme sieltä opastuksen pankkiin, josta Ida nosti itselleen rahaa, ja hostellillemme. Matka hostellillemme oli suhteellisen kamala. Meillä oli kuuma, jano ja nälkä ja kaiken lisäksi Idan matkalaukku temppuili jatkuvasti. Pääsimme kuitenkin perille ja saimme kirjattua itsemme sisään. Illasta kävelimme vain lähiympäristössä, jonka jälkeen menimme nukkumaan.
Seuraavana päivänä lähdimme paikalliselle temppelille, jossa oli kuukausittainen kirpputori. Kiertelimme ympäriinsä, mutta emme ostaneet mitään. Jatkoimme matkaa kirpputorilta Kyoton juna-asemalle, joka on hyvin suuri ja sen yhteydessä on kauppakeskus. Ennen asemaa poikkesimme kuitenkin tavaratalossa, josta ostimme myöhemmin Idalle uuden matkalaukun. Asemalla kävimme rakennuksen katolla, josta oli hieno näkymä kaupunkiin. Vietimmekin loppu päivän pyörien asemalla. Ennen hostelliin paluuta kävimme vielä ostamassa meille donitseja, jotka olivat kamppanjan takia alennuksessa.
Torstaina ostimme respasta meille yhden päivän bussiliput, joilla saa ajella niin paljon kun haluaa. Matkustimme niiden avulla Kinkaku-jille (kultainen paviljonki). Rakennus oli todella hieno, mutta yllättävän pieni. Siitä oli vaikea saada kuvaa, sillä paikka oli täynnä turisteja (ulkomaalaisia ja paikallisia). Paviljonkia ympäröivä luonto oli kuitenkin kaunis ja rauhoittava.
Kinkaku-jilta matkasimme parin bussipysäkin päässä sijaitsevaan temppeliin, jossa oli perinteinen zen-kivipuutarha. Sekään ei ollut kovin iso, mutta hyvin, hyvin rauhoittava. Istuimme temppelin puisilla portailla katsellen kivipuutarhaa varjosta ja kuuntelimme tuulen kohinaa. Tulimme bussilla takaisin hostelliin, jossa teimme itsellemme ruokaa. Myöhemmin illalla menimme perinteiselle pääkadulle, Gionille, kävelemään. Se oli vanhanaikaista aluetta ja katu oli täynnä teeliikkeitä.
Perjantaina kävelimme läheiselle pyhäkölle, jossa oli pitkä kävelyreitti. Reitti koostui monesta puneisesta portista (torii), jotka muodostivat hienoja "tunnelipolkuja" metsän keskelle. Luonto ympärillä oli ihanan rauhallista niin, että siinä rauhoittui itsekkin. Luulimme, että kävelyretki olisi kestänyt vain pari tuntia, mutta kävelimmekin yhteensä yli neljä tuntia (joista kolme oli ylämäkeä ja portaita). Väsyneinä raahauduimme vuorelta lähikauppaan, josta ostimme itsellemme evästä. Kävelimme eväiden kanssa läheiselle juna-asemalle, josta otimme junan Kyoton asemalle. Etsimme itsellemme sopivan paikan syödä eväät ja lepäsimme siinä hetken. Kun olimme valmiit kävimme ostamassa itsellemme junaliput Arashiyamalle, jossa kävimme katselemassa paikallista luontoa hieman enemmän. Sen jälkeen olimmekin jo aivan poikki ja päätimme palata takaisin hostellillemme. Hostellilla tapasimme Fionan (uusi seelantilainen) ja Ain (japanilainen). Ai kutsui meidät katsomaan paikallista juhlaa, joka olisi seuraavana päivänä. Innoissamme suostuimme lähtemään mukaan ja sovimme tapaavamme yhdessä hostellin aulassa yhdeksältä aamulla.
Lauantai aamuna heräsimme sitten aikaisin, jotta ehtisimme Ain ja Fionan mukaan. Ostimme itsellemme bussikortit ja matkasimme yhdessä kohti Gionia. Suurelta temppeliltä lähti kulkemaan kulkue, joka liikkui pääkatua pitkin. Oli hienoa nähdä kunnolla paikallista kulttuuria ja siihen liittyviä juhlia. Kulkueessa oli mukana "leijonia" (leijona asu, jonka sisälle mahtui kolme ihmistä). Ai kertoi, että jos leijona "puree" päähän siitä seuraa hyvää onnea. Ai viittilöi leijonat luoksemme ja sitten saimme leijonan puremat päähämme. Kulkueen jälkeen lähdimme kaikki yhdessä syömään. Söimme Idan kanssa riisiä, johon kaadettiin virheätä teetä sekaan. Se kuulostaa kummalliselta, mutta on oikeasti todella hyvää! (unohdin ruokalajin nimen..) Minulla oli lisukkeena kanaa ja vihanneksia, kun taas Ida valitsi itselleen lohta. Ruuan jälkeen lähdimme kävelemään kohti paikallista ruokatorikatua. Maistelimme torikadulla paljon erilaisia vihanneksia ja hedelmiä. Löysimme sattumalta hyvän jäätelöpaikan, joten pysähdyimme siihen syömään jälkiruokaa. Jäätelön jälkeen lähdimme kävelemään takasin päin. Pysähdyimme matkalla ostamaa itsellemme uppopaistettua suklaata. Se oli erittäin mielenkiintoinen kokemus. Maistui kyllä ihan hyvältä. :D Torilla näimme postikortin paikallisesta nähtävyydestä, jossa kukaan meistä ei ollu vielä käynyt, joten päätimme mennä sinne yhdessä. Suuntasimme siis torilta kohti temppeliä, jonka sisällä oli 1000 kullattua patsasta. Aluksi kaikki näyttivät täysin samanlaisilta, mutta tarkemmin katsottua huomasi, että jokaisella oli hieman erilaiset vaatteet ja hieman erilaiset kasvot/ilmeet. Temppelin jälkeen Ain täytyi mennä tapaamaan ystäväänsä, joten minä, Ida ja Fiona jatkoimme kolmistaan matkaamme takasin hostelille. Poikkesimme vielä Idan kanssa kaupassa, ennen kuin palasimme hostellille.
Sunnuntaina käytimme pyöräkuponkimme ja varasimme pyörät koko päiväksi. Pyörimme niiden kanssa ympäri kaupunkia. Kävimme keskustassa olevassa suuressa puistossa ja Gionissa ostamassa Idalle dangoa (paikallinen herkku). Tulimme hostellille takasin syömään, jonka jälkeen lähdimme uudestaan pyöräilemään.