(Englanninkielisellä puolella tarkemmin)
Nukuimme neljän tunnin bussimatkasta suurimman osan ja saavuimme Hiroshiman bussiterminaaliin hieman epätietoisina, sillä unohdimme tietenkin tulostaa/ edes kirjoittaa ylös miten pääsemme kyseiseltä asemalta hostellille. Menimme sitten siis BUSSIMATKUSTAJILLE tarkoitettuun infopisteeseen, eli oikeastaan kys. pisteen toimenkuvaan kuuluu auttaa lähinnä pitkän matkan bussivalinnoissa jne, mutta he pyörivät ympyrää meidän takiamme lähemmäs kymmenen minuuttia kun (enimmäkseen Japaniksi!) yritimme selittää että kyllä, haluamme J-Hoppers Hiroshimaan, kyllä, meillä on varaus, ei, emme tiedä missä se on. Loppujen lopuksi henkilökunta printtasi meille kartan mistä näki reitin hostellille, selitti sen meille useampaan kertaan ja varmistivat että ymmärsimme miten sinne mennään, ja eräs nainen saattoi meidät ratikkapysäkille. Vain Japanissa voi käydä näin, Suomessa todennäköisesti olisi sanottu että "ei tiedetä, mene muualle kysymään".
Menimme suhteellisen aikasin nukkumaan (jostakin kumman syystä) ja sallimme itsellemme herätyksen kymmeneltä. Matkaan hostellilta lähdimme puolen päivän aikoihin, ja hengasimme Rauhanpuistossa (atomipommin muistomerkkejä ympärillä jne, kävelymatkan päässä hostellilta!) ja menimme syömään eväämme läheiseen vapaa-ajan puistoon, sillä tuli sellainen viba että olisi jokseenkin epäkohteliasta syödä penkillä, jonka reunalla olevaan laattaan on kaiverrettu pommin uhrien nimiä.
Siellä puistossa sitten vasta jännittävää olikin :DD
Yritimme syödä eräillä hieman syrjäisemmillä portailla pienen puron varrella kun ympärillä alkoi sellainen outo häsä ettei mitään rajaa. Ensin ohi ajaa nainen pyörällä, (todennäköisesti) laulaen: "aaaaAAAAAAaaalaaaa". Hetkeä myöhemmin kaksi noin 25-vuotiasta (?) miestä tuli samiolle portaille istumaan, ja lähtivät noin minuuttia myöhemmin pois, jääden kuitenkin pyörimään n 50m selkiemme taakse. Toisella oli ilmeisiä vaikeuksia pitää PAITANSA PÄÄLLÄÄN. Noin viisi minuuttia tämän jälkeen puron vastarannalle tulee itsekseen mutiseva ja hullusti virnuileva mies, joka lähtee kiipeämään puron reunusta (noin 2m) alas, yrittäen hypätä purossa olevien tasaisten kivien päälle (ne olivat erittäin harvassa). Ihmeen kaupalla hän pääsee vastarannalle (=meidän puolellemme puroa) ja virnuiltuaan ja mutistuaan hieman lisää hän lähtee taaksemme, KIIPEÄMÄÄN PUUHUN. Siis noin 35-vuotias yksin oleva mies. Tämän jälkeen huomaamme, että poika, joka ylittää juuri lähellämme olevaa siltaa ylittää sitä noin viidettä kertaa. Hän pyöri vain ympyrää ja vaelsi päämäärättömästi, lopulta päätyen kulkemaan ympyrää keskelle laakeaa peltomaista aluetta puistossa.
Et sillai.
Kävimme kiinalais-tyylisessä puistossa
ja kiersimme takaisin Rauhanpuistoon ja kävimme sen tarkemmin läpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti