Nyt näin Suomesta jälkikäteen tässä kirjoittelen Tokion viimeisen viikon tapahtumista. Kai se nyt on pakko edes joskus kirjoittaa.. Jatketaanpa siitä mihin Ida viimeksi jäi.
Elikkä keskiviikko oli meidän vaihtopäivä. Vaihdoimme yöpymispaikkaa Akanen tädiltä Akebonobashissa olevaan hostelliin, joka sijaitsi mukavan lähellä Shinjukua. Hostelli itsessään ei olllut mikään lositokas, mutta menetteli. Akane toi myös matkalaukkunsa hostellille, sillä hän päätti tulla parin päivän päästä yöpymään sinne. Näin meidän olisi helpompi viettää aikaa yhdessä.
Saatuamme kaikki tavarat paikoilleen lähdimme shoppaamaan Harajukuun. Kiersimme jälleen kaikki mahdolliset kaupat läpi, emmekä edes ehtineet kaikkin johin olisimme halunneet, sillä ne ehtivät jo mennä kiinni.
Torstaina olimmekin sitten Idan kanssa kahdestaan ja lähdimme seikkailemaan Shibuyaan. Kävimme ikkunaostoksilla katsomassa mm. CD-levyjä ja kenkiä. Ja pakkohan meidän oli vielä purikurassakin käydä. :D Olimme hieman pihalla ilman Akanea, sillä olimme ehtineet tottua siihen, että joku vie meitä koko ajan ympäriinsä. Nytten olimmekin jälleen yksin ja meidän piti selvitä ilman opasta. Kaikki sujui kuitenkin hyvin niinkuin aina. :D
maanantai 30. elokuuta 2010
perjantai 13. elokuuta 2010
MAAILMAN PÄÄKAUPUNKI
Saavuimme tähän järisyttävään metropoliin siis yli viikko sitten -3. päivä elokuuta jos tarkkoja ollaan. Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua vaikka mitä, mutta emme ole kulttuurillisesti sivistäneet itseämme ollenkaan. Itse asiassa puolitoista viikkoamme täällä voi tiivistää yhteen sanaan: Shibuya.
Shibuya.
Tiistaina 3.8. saavuimme bussilla Tokyon aseman lähistölle, josta Akane meidät haki. Oli pienet tärinät päällä, sillä tätä kaupunkia oli odotettu. Matkasimme Akanen tädin ja sedän luokse, jossa asuimme viikon, ja levittäydyimme ja asetuimme. Mariko, Akanen täti, oli tehnyt meille ruokaa ja se oli hyvää *u*
ps. näkymää parvekkeelta.
Keskiviikkona 4.8. matkasimme ensimmäistä kertaa Harajukuun ja Shibuyaan! Kiersimme Harajukun kuuluisan ostoskadun Takeshitadorin, kävimme purikurassa ja ostimme paljon tavaraa, jota emme tarvitse!
Torstaina 5.8. menimme jälleen Shibuyaan ja kävimme kuuluisan kauppakeskuksen Shibuya 109:n kaikki yhdeksän kerrosta läpi (jokseenkin pintapuolisesti tosin). Juoksimme jälleen valokuvauskoneissa eli Purikurassa, ja muutenkin pyörimme alueella. Kävimme myös tarkistamassa karaoken (olimme siellä vian puolisen tuntia), ja hyvä oli!
Perjantaina 6.8. oli Akanen syntymäpäivä, jota juhlistimme lisäshoppailulla ja neljällä tunnilla karaokessa. Tämän jälkeen oli tietenkin pakko käydä synttäri-purikurassa, joten valokuvakokoelmamme vain kasvoi (vasemmanpuoleinen kuva on kahden vuoden takaa, mutta muuten kaikki kuvat ovat täällä otettuja):
Ja pakko on ilmoittaa. Näin luonnollisen purikura sinusta tekee (näytän kummituseläimeltä):
Lauantaina 7.8. näimme Akanen serkun Megumin Shibuyassa (vaihteeksi), ja hengasimme siellä ympäriinsä, kävimme Disney-kaupassa ja muutamissa ostoskeskuksissa. Ikävä kyllä itselläni oli hieman huono olo, joten en osannut juurikaan nauttia reissun jälkimmäisestä osasta.
Illalla meillä oli Akanen ja Tsutomun, Akanen sedän, yhteissyntymäpäiväjuhlat. Söimme yakitoria ja spaghettia ja katsoimme suuria ilotulituksia joita näkyi ympäri Tokyoa (Katselimme niitä siis talon 16. kerroksen avoimesta rappukäytävästä).
Sunnuntaina 8.8. kävimme Akihabarassa, ja pyörittyämme yhdessä maailman suurimmista elektroniikkamyymälöistä eksyimme kirja-, DVD-, ja levykauppaan (Book-off). Jossa hieman innostuimme ja jatkoimme sieltä Shibuyan Tsutayaan, jossa on käytettyjen levyjen myymälä vailla vertaa. Lopputuloksena minä ostin vähiten levyjä:
Mia osti suurinpiirtein saman verran kuin minä ja Akanen ostokset taisivat yltää 15 levyn paremmalle puolelle...
Löysin myös IHANAT KENGÄT. Olen rakastunut.
Shoppailuinnon laannuttua matkasimmejälleen purikuraan. Mahdollisuus täytyy käyttää, Suomessa purikura on niin ylihintaista että tuskin tulee käytyä >:(
Maanantaina 9.8. matkasimme Disney Sea:hin! Parhaimmillaan laitteisiin sai jonottaa jopa kaksi ja puoli tuntia, mutta olivat ne kyllä sen arvoisiakin! (Ja odotusjonossa syntyi erittäin laadukasta läppää...)
Tiistaina 10.8. voin valehtelematta sanoa, ettemme tehneet yhtään mitään. Muuten matkan aikana olemme olleet liikkeellä joka päivä, mutta tämä päivä meni nukkumiseen (12 tuntia kävellen/seisten/jonottaen tekee jaloille ja jaksamiselle mielenkiintoisia asioita), pakkaamiseen, syömiseen ja lagaamiseen. Saimme kuitenkin itsemme valmiiksi seuraavan päivän osoitteenvaihtoa varten, ja postipaketin (joka lähti Suomeen seuraavana päivänä) pakatuksi.
Lagauspäivän tunnelmat ja huoneen siisteys.
Pahoitteluni kilometrin pituisesta merkinnästä. Nyt menen nukkumaan. Ellen eksy.
Shibuya.
Tiistaina 3.8. saavuimme bussilla Tokyon aseman lähistölle, josta Akane meidät haki. Oli pienet tärinät päällä, sillä tätä kaupunkia oli odotettu. Matkasimme Akanen tädin ja sedän luokse, jossa asuimme viikon, ja levittäydyimme ja asetuimme. Mariko, Akanen täti, oli tehnyt meille ruokaa ja se oli hyvää *u*
ps. näkymää parvekkeelta.
Keskiviikkona 4.8. matkasimme ensimmäistä kertaa Harajukuun ja Shibuyaan! Kiersimme Harajukun kuuluisan ostoskadun Takeshitadorin, kävimme purikurassa ja ostimme paljon tavaraa, jota emme tarvitse!
Torstaina 5.8. menimme jälleen Shibuyaan ja kävimme kuuluisan kauppakeskuksen Shibuya 109:n kaikki yhdeksän kerrosta läpi (jokseenkin pintapuolisesti tosin). Juoksimme jälleen valokuvauskoneissa eli Purikurassa, ja muutenkin pyörimme alueella. Kävimme myös tarkistamassa karaoken (olimme siellä vian puolisen tuntia), ja hyvä oli!
Perjantaina 6.8. oli Akanen syntymäpäivä, jota juhlistimme lisäshoppailulla ja neljällä tunnilla karaokessa. Tämän jälkeen oli tietenkin pakko käydä synttäri-purikurassa, joten valokuvakokoelmamme vain kasvoi (vasemmanpuoleinen kuva on kahden vuoden takaa, mutta muuten kaikki kuvat ovat täällä otettuja):
Ja pakko on ilmoittaa. Näin luonnollisen purikura sinusta tekee (näytän kummituseläimeltä):
Lauantaina 7.8. näimme Akanen serkun Megumin Shibuyassa (vaihteeksi), ja hengasimme siellä ympäriinsä, kävimme Disney-kaupassa ja muutamissa ostoskeskuksissa. Ikävä kyllä itselläni oli hieman huono olo, joten en osannut juurikaan nauttia reissun jälkimmäisestä osasta.
Illalla meillä oli Akanen ja Tsutomun, Akanen sedän, yhteissyntymäpäiväjuhlat. Söimme yakitoria ja spaghettia ja katsoimme suuria ilotulituksia joita näkyi ympäri Tokyoa (Katselimme niitä siis talon 16. kerroksen avoimesta rappukäytävästä).
Sunnuntaina 8.8. kävimme Akihabarassa, ja pyörittyämme yhdessä maailman suurimmista elektroniikkamyymälöistä eksyimme kirja-, DVD-, ja levykauppaan (Book-off). Jossa hieman innostuimme ja jatkoimme sieltä Shibuyan Tsutayaan, jossa on käytettyjen levyjen myymälä vailla vertaa. Lopputuloksena minä ostin vähiten levyjä:
Mia osti suurinpiirtein saman verran kuin minä ja Akanen ostokset taisivat yltää 15 levyn paremmalle puolelle...
Löysin myös IHANAT KENGÄT. Olen rakastunut.
Shoppailuinnon laannuttua matkasimme
Maanantaina 9.8. matkasimme Disney Sea:hin! Parhaimmillaan laitteisiin sai jonottaa jopa kaksi ja puoli tuntia, mutta olivat ne kyllä sen arvoisiakin! (Ja odotusjonossa syntyi erittäin laadukasta läppää...)
Tiistaina 10.8. voin valehtelematta sanoa, ettemme tehneet yhtään mitään. Muuten matkan aikana olemme olleet liikkeellä joka päivä, mutta tämä päivä meni nukkumiseen (12 tuntia kävellen/seisten/jonottaen tekee jaloille ja jaksamiselle mielenkiintoisia asioita), pakkaamiseen, syömiseen ja lagaamiseen. Saimme kuitenkin itsemme valmiiksi seuraavan päivän osoitteenvaihtoa varten, ja postipaketin (joka lähti Suomeen seuraavana päivänä) pakatuksi.
Lagauspäivän tunnelmat ja huoneen siisteys.
Pahoitteluni kilometrin pituisesta merkinnästä. Nyt menen nukkumaan. Ellen eksy.
keskiviikko 4. elokuuta 2010
Nagoya (nyt kunnolla)
Keskiviikkona juoksimme lähes kaikki Nagoyan nähtävyydet läpi. Ostimme itsellemme koko päivän junaliput, joiden avulla oli helpompi liikkua ympäriinsä. Aliotimme kierroksemme Nagoyan linnasta. Pyörimme ympärillä olevassa puistossa ja menimme katsomaan linnan sisällä olevia eri näyttelyitä. Yhdessä kerroksessa oli näyttely ötököistä. Ne olivat ällöttäviä ja suurimmat olivat 5cm kokoisia. Onneksi emme ole törmänneet niihin luonnossa. :D Linnan jälkeen meninne suuren TV tornin luokse, jonka juurella söimme eväitämme. Emme jaksaneet maksaa itseämme sisään, joten jatkoimme matkaamme eteenpäin. Kävimme nopeasti pyörähtämässä parissa kalliissa kauppakeskuksessa, josta emme kuitenkaan ostaneet mitään. Illalla menimme Osu-kauppakadulle pyörimään.
Torstaina pyörimme Nagoyan asemalla ja sen kauppakeskuksissa ostoksilla. Kävimme myös yhdessä "kalliissa" eliitti kahvilassa, jossa söimme mansikkakakkua.
Perjantaina hengailimme Sakaen alueella shoppailemassa. Kulutimme noin puoli päivää alusvaateliikkeessä shopatessa.
Lauantai meni melkein kokonaan cosplay tapahtumassa. Alkukulkuetta seurasimme mukavasti hotellin, josta cosplay kilpailijat lähtivät kulkueeseen, vieressä olevasta kahvilasta. Sen jälkeen lähdimme Osu-kauppakadulle, jossa varsinainen kulkue oli. Kulkueen jälkeen lähdimme suoraan Gifuun katsomaan paikallista ilotulitusta.
Sunnuntaina lähdimme Idan kanssa tiedemuseoon. Tapasimme siellä sattumalta korealaisen kaverimme hostellita, joten päätimme kiertää museota yhdessä läpi. Huomasi kyllä kumpi meistä (minä vai Ida) oli enemmän kiinnostunut tieteestä. Itse vain leikin kaikilla laitteilla, kun taas Ida innostuneena tutkii miten kaikki toimivat. Lopuksi menimme vielä planetaarioon. Se oli aivan upea! Katto oli kupera ja siihen heijastettiin jollain ihme laitteella tähtitaivas. Istuimme tuoleilla, joiden selkänoja taittui taaksepäin, ja kuuntelimme kun paikallinen mies selitti japaniksi eri tähtikuvioista ja kuun, sekä auringon kiertoradasta. Miksi ei meillä ole Suomessa semmosta?
Tiedemuseosta lähdimme korealaisen kaverimme kanssa kohti Oasis21, jossa varsinainen cosplay-kilpailu pidettiin. Tapahtuma oli ainakin puolet hienompi kuin Suomen kilpailut. Valitettavasti Suomen joukkue ei ollut kovinkaan hyvä. -___-
Illemmalla meillä oli hostellilla juhlat. Sinne oli kerääntynyt kasa hostellin asukkaita. Meillä oli yllättävän hauskaa ja pelasimme siellä mm. Jengaa.
Torstaina pyörimme Nagoyan asemalla ja sen kauppakeskuksissa ostoksilla. Kävimme myös yhdessä "kalliissa" eliitti kahvilassa, jossa söimme mansikkakakkua.
Perjantaina hengailimme Sakaen alueella shoppailemassa. Kulutimme noin puoli päivää alusvaateliikkeessä shopatessa.
Lauantai meni melkein kokonaan cosplay tapahtumassa. Alkukulkuetta seurasimme mukavasti hotellin, josta cosplay kilpailijat lähtivät kulkueeseen, vieressä olevasta kahvilasta. Sen jälkeen lähdimme Osu-kauppakadulle, jossa varsinainen kulkue oli. Kulkueen jälkeen lähdimme suoraan Gifuun katsomaan paikallista ilotulitusta.
Sunnuntaina lähdimme Idan kanssa tiedemuseoon. Tapasimme siellä sattumalta korealaisen kaverimme hostellita, joten päätimme kiertää museota yhdessä läpi. Huomasi kyllä kumpi meistä (minä vai Ida) oli enemmän kiinnostunut tieteestä. Itse vain leikin kaikilla laitteilla, kun taas Ida innostuneena tutkii miten kaikki toimivat. Lopuksi menimme vielä planetaarioon. Se oli aivan upea! Katto oli kupera ja siihen heijastettiin jollain ihme laitteella tähtitaivas. Istuimme tuoleilla, joiden selkänoja taittui taaksepäin, ja kuuntelimme kun paikallinen mies selitti japaniksi eri tähtikuvioista ja kuun, sekä auringon kiertoradasta. Miksi ei meillä ole Suomessa semmosta?
Tiedemuseosta lähdimme korealaisen kaverimme kanssa kohti Oasis21, jossa varsinainen cosplay-kilpailu pidettiin. Tapahtuma oli ainakin puolet hienompi kuin Suomen kilpailut. Valitettavasti Suomen joukkue ei ollut kovinkaan hyvä. -___-
Illemmalla meillä oli hostellilla juhlat. Sinne oli kerääntynyt kasa hostellin asukkaita. Meillä oli yllättävän hauskaa ja pelasimme siellä mm. Jengaa.
Tokyo
Kuten varmaan huomasitte en nyt jaksanut kirjoittaa Nagoyan päivitystä. Hyppään nyt ilkeästi suoraan Tokyoon ja kirjottelen sen Nagoyan tässä myöhemmin.
Tosiaan, tulimme eilen Tokyoon ja tapasimme Akanen. Lähdimme hänen sukulaistensa luokse, josta saimme ilmaisen majotuksen viikoksi.
Tänään lähdimme kaupungille shoppaamaan. Aloitimme kierroksen Harajukusta, jossa juoksimme kaupasta toiseen. Kävimme monessa eri korukaupassa, joista tarttui mukaan monenlaista krääsää. Välipalan söimme mäkkärissä, jossa maistoimme paikallista teriyaki-hampurilaista. Se oli hyvää! Miksi Suomessa ei ole semmosia?! Harajukusta jatkoimme matkaa Shibuyaan, jossa menimme karaokeen! Se oli yllättävän hauskaa ja siellä pystyisi hyvin viettämään vaikka koko päivän. Kävimme myös purukurassa kolme kertaa. :D Aiomme mennä vielä uudestaan. Shibuyassa menimme 109:iin, jossa sitten kiertelimme ympäriinsä, mutta emme ostaneet mitään. Aiomme sinnekkin palata vielä uudelleen.
Tosiaan, tulimme eilen Tokyoon ja tapasimme Akanen. Lähdimme hänen sukulaistensa luokse, josta saimme ilmaisen majotuksen viikoksi.
Tänään lähdimme kaupungille shoppaamaan. Aloitimme kierroksen Harajukusta, jossa juoksimme kaupasta toiseen. Kävimme monessa eri korukaupassa, joista tarttui mukaan monenlaista krääsää. Välipalan söimme mäkkärissä, jossa maistoimme paikallista teriyaki-hampurilaista. Se oli hyvää! Miksi Suomessa ei ole semmosia?! Harajukusta jatkoimme matkaa Shibuyaan, jossa menimme karaokeen! Se oli yllättävän hauskaa ja siellä pystyisi hyvin viettämään vaikka koko päivän. Kävimme myös purukurassa kolme kertaa. :D Aiomme mennä vielä uudestaan. Shibuyassa menimme 109:iin, jossa sitten kiertelimme ympäriinsä, mutta emme ostaneet mitään. Aiomme sinnekkin palata vielä uudelleen.
maanantai 26. heinäkuuta 2010
Kyoto
Lähdimme 20.7 Osakasta aikaisin aamulla juna-asemalle, josta matkamme jatkui kohti Kyotoa. Junamatka kesti n. 45min. Saavuttuamme Kyotoon lähdimme etsimään infopistettä. Saimme sieltä opastuksen pankkiin, josta Ida nosti itselleen rahaa, ja hostellillemme. Matka hostellillemme oli suhteellisen kamala. Meillä oli kuuma, jano ja nälkä ja kaiken lisäksi Idan matkalaukku temppuili jatkuvasti. Pääsimme kuitenkin perille ja saimme kirjattua itsemme sisään. Illasta kävelimme vain lähiympäristössä, jonka jälkeen menimme nukkumaan.
Seuraavana päivänä lähdimme paikalliselle temppelille, jossa oli kuukausittainen kirpputori. Kiertelimme ympäriinsä, mutta emme ostaneet mitään. Jatkoimme matkaa kirpputorilta Kyoton juna-asemalle, joka on hyvin suuri ja sen yhteydessä on kauppakeskus. Ennen asemaa poikkesimme kuitenkin tavaratalossa, josta ostimme myöhemmin Idalle uuden matkalaukun. Asemalla kävimme rakennuksen katolla, josta oli hieno näkymä kaupunkiin. Vietimmekin loppu päivän pyörien asemalla. Ennen hostelliin paluuta kävimme vielä ostamassa meille donitseja, jotka olivat kamppanjan takia alennuksessa.
Torstaina ostimme respasta meille yhden päivän bussiliput, joilla saa ajella niin paljon kun haluaa. Matkustimme niiden avulla Kinkaku-jille (kultainen paviljonki). Rakennus oli todella hieno, mutta yllättävän pieni. Siitä oli vaikea saada kuvaa, sillä paikka oli täynnä turisteja (ulkomaalaisia ja paikallisia). Paviljonkia ympäröivä luonto oli kuitenkin kaunis ja rauhoittava.
Kinkaku-jilta matkasimme parin bussipysäkin päässä sijaitsevaan temppeliin, jossa oli perinteinen zen-kivipuutarha. Sekään ei ollut kovin iso, mutta hyvin, hyvin rauhoittava. Istuimme temppelin puisilla portailla katsellen kivipuutarhaa varjosta ja kuuntelimme tuulen kohinaa. Tulimme bussilla takaisin hostelliin, jossa teimme itsellemme ruokaa. Myöhemmin illalla menimme perinteiselle pääkadulle, Gionille, kävelemään. Se oli vanhanaikaista aluetta ja katu oli täynnä teeliikkeitä.
Perjantaina kävelimme läheiselle pyhäkölle, jossa oli pitkä kävelyreitti. Reitti koostui monesta puneisesta portista (torii), jotka muodostivat hienoja "tunnelipolkuja" metsän keskelle. Luonto ympärillä oli ihanan rauhallista niin, että siinä rauhoittui itsekkin. Luulimme, että kävelyretki olisi kestänyt vain pari tuntia, mutta kävelimmekin yhteensä yli neljä tuntia (joista kolme oli ylämäkeä ja portaita). Väsyneinä raahauduimme vuorelta lähikauppaan, josta ostimme itsellemme evästä. Kävelimme eväiden kanssa läheiselle juna-asemalle, josta otimme junan Kyoton asemalle. Etsimme itsellemme sopivan paikan syödä eväät ja lepäsimme siinä hetken. Kun olimme valmiit kävimme ostamassa itsellemme junaliput Arashiyamalle, jossa kävimme katselemassa paikallista luontoa hieman enemmän. Sen jälkeen olimmekin jo aivan poikki ja päätimme palata takaisin hostellillemme. Hostellilla tapasimme Fionan (uusi seelantilainen) ja Ain (japanilainen). Ai kutsui meidät katsomaan paikallista juhlaa, joka olisi seuraavana päivänä. Innoissamme suostuimme lähtemään mukaan ja sovimme tapaavamme yhdessä hostellin aulassa yhdeksältä aamulla.
Lauantai aamuna heräsimme sitten aikaisin, jotta ehtisimme Ain ja Fionan mukaan. Ostimme itsellemme bussikortit ja matkasimme yhdessä kohti Gionia. Suurelta temppeliltä lähti kulkemaan kulkue, joka liikkui pääkatua pitkin. Oli hienoa nähdä kunnolla paikallista kulttuuria ja siihen liittyviä juhlia. Kulkueessa oli mukana "leijonia" (leijona asu, jonka sisälle mahtui kolme ihmistä). Ai kertoi, että jos leijona "puree" päähän siitä seuraa hyvää onnea. Ai viittilöi leijonat luoksemme ja sitten saimme leijonan puremat päähämme. Kulkueen jälkeen lähdimme kaikki yhdessä syömään. Söimme Idan kanssa riisiä, johon kaadettiin virheätä teetä sekaan. Se kuulostaa kummalliselta, mutta on oikeasti todella hyvää! (unohdin ruokalajin nimen..) Minulla oli lisukkeena kanaa ja vihanneksia, kun taas Ida valitsi itselleen lohta. Ruuan jälkeen lähdimme kävelemään kohti paikallista ruokatorikatua. Maistelimme torikadulla paljon erilaisia vihanneksia ja hedelmiä. Löysimme sattumalta hyvän jäätelöpaikan, joten pysähdyimme siihen syömään jälkiruokaa. Jäätelön jälkeen lähdimme kävelemään takasin päin. Pysähdyimme matkalla ostamaa itsellemme uppopaistettua suklaata. Se oli erittäin mielenkiintoinen kokemus. Maistui kyllä ihan hyvältä. :D Torilla näimme postikortin paikallisesta nähtävyydestä, jossa kukaan meistä ei ollu vielä käynyt, joten päätimme mennä sinne yhdessä. Suuntasimme siis torilta kohti temppeliä, jonka sisällä oli 1000 kullattua patsasta. Aluksi kaikki näyttivät täysin samanlaisilta, mutta tarkemmin katsottua huomasi, että jokaisella oli hieman erilaiset vaatteet ja hieman erilaiset kasvot/ilmeet. Temppelin jälkeen Ain täytyi mennä tapaamaan ystäväänsä, joten minä, Ida ja Fiona jatkoimme kolmistaan matkaamme takasin hostelille. Poikkesimme vielä Idan kanssa kaupassa, ennen kuin palasimme hostellille.
Sunnuntaina käytimme pyöräkuponkimme ja varasimme pyörät koko päiväksi. Pyörimme niiden kanssa ympäri kaupunkia. Kävimme keskustassa olevassa suuressa puistossa ja Gionissa ostamassa Idalle dangoa (paikallinen herkku). Tulimme hostellille takasin syömään, jonka jälkeen lähdimme uudestaan pyöräilemään.
Seuraavana päivänä lähdimme paikalliselle temppelille, jossa oli kuukausittainen kirpputori. Kiertelimme ympäriinsä, mutta emme ostaneet mitään. Jatkoimme matkaa kirpputorilta Kyoton juna-asemalle, joka on hyvin suuri ja sen yhteydessä on kauppakeskus. Ennen asemaa poikkesimme kuitenkin tavaratalossa, josta ostimme myöhemmin Idalle uuden matkalaukun. Asemalla kävimme rakennuksen katolla, josta oli hieno näkymä kaupunkiin. Vietimmekin loppu päivän pyörien asemalla. Ennen hostelliin paluuta kävimme vielä ostamassa meille donitseja, jotka olivat kamppanjan takia alennuksessa.
Torstaina ostimme respasta meille yhden päivän bussiliput, joilla saa ajella niin paljon kun haluaa. Matkustimme niiden avulla Kinkaku-jille (kultainen paviljonki). Rakennus oli todella hieno, mutta yllättävän pieni. Siitä oli vaikea saada kuvaa, sillä paikka oli täynnä turisteja (ulkomaalaisia ja paikallisia). Paviljonkia ympäröivä luonto oli kuitenkin kaunis ja rauhoittava.
Kinkaku-jilta matkasimme parin bussipysäkin päässä sijaitsevaan temppeliin, jossa oli perinteinen zen-kivipuutarha. Sekään ei ollut kovin iso, mutta hyvin, hyvin rauhoittava. Istuimme temppelin puisilla portailla katsellen kivipuutarhaa varjosta ja kuuntelimme tuulen kohinaa. Tulimme bussilla takaisin hostelliin, jossa teimme itsellemme ruokaa. Myöhemmin illalla menimme perinteiselle pääkadulle, Gionille, kävelemään. Se oli vanhanaikaista aluetta ja katu oli täynnä teeliikkeitä.
Perjantaina kävelimme läheiselle pyhäkölle, jossa oli pitkä kävelyreitti. Reitti koostui monesta puneisesta portista (torii), jotka muodostivat hienoja "tunnelipolkuja" metsän keskelle. Luonto ympärillä oli ihanan rauhallista niin, että siinä rauhoittui itsekkin. Luulimme, että kävelyretki olisi kestänyt vain pari tuntia, mutta kävelimmekin yhteensä yli neljä tuntia (joista kolme oli ylämäkeä ja portaita). Väsyneinä raahauduimme vuorelta lähikauppaan, josta ostimme itsellemme evästä. Kävelimme eväiden kanssa läheiselle juna-asemalle, josta otimme junan Kyoton asemalle. Etsimme itsellemme sopivan paikan syödä eväät ja lepäsimme siinä hetken. Kun olimme valmiit kävimme ostamassa itsellemme junaliput Arashiyamalle, jossa kävimme katselemassa paikallista luontoa hieman enemmän. Sen jälkeen olimmekin jo aivan poikki ja päätimme palata takaisin hostellillemme. Hostellilla tapasimme Fionan (uusi seelantilainen) ja Ain (japanilainen). Ai kutsui meidät katsomaan paikallista juhlaa, joka olisi seuraavana päivänä. Innoissamme suostuimme lähtemään mukaan ja sovimme tapaavamme yhdessä hostellin aulassa yhdeksältä aamulla.
Lauantai aamuna heräsimme sitten aikaisin, jotta ehtisimme Ain ja Fionan mukaan. Ostimme itsellemme bussikortit ja matkasimme yhdessä kohti Gionia. Suurelta temppeliltä lähti kulkemaan kulkue, joka liikkui pääkatua pitkin. Oli hienoa nähdä kunnolla paikallista kulttuuria ja siihen liittyviä juhlia. Kulkueessa oli mukana "leijonia" (leijona asu, jonka sisälle mahtui kolme ihmistä). Ai kertoi, että jos leijona "puree" päähän siitä seuraa hyvää onnea. Ai viittilöi leijonat luoksemme ja sitten saimme leijonan puremat päähämme. Kulkueen jälkeen lähdimme kaikki yhdessä syömään. Söimme Idan kanssa riisiä, johon kaadettiin virheätä teetä sekaan. Se kuulostaa kummalliselta, mutta on oikeasti todella hyvää! (unohdin ruokalajin nimen..) Minulla oli lisukkeena kanaa ja vihanneksia, kun taas Ida valitsi itselleen lohta. Ruuan jälkeen lähdimme kävelemään kohti paikallista ruokatorikatua. Maistelimme torikadulla paljon erilaisia vihanneksia ja hedelmiä. Löysimme sattumalta hyvän jäätelöpaikan, joten pysähdyimme siihen syömään jälkiruokaa. Jäätelön jälkeen lähdimme kävelemään takasin päin. Pysähdyimme matkalla ostamaa itsellemme uppopaistettua suklaata. Se oli erittäin mielenkiintoinen kokemus. Maistui kyllä ihan hyvältä. :D Torilla näimme postikortin paikallisesta nähtävyydestä, jossa kukaan meistä ei ollu vielä käynyt, joten päätimme mennä sinne yhdessä. Suuntasimme siis torilta kohti temppeliä, jonka sisällä oli 1000 kullattua patsasta. Aluksi kaikki näyttivät täysin samanlaisilta, mutta tarkemmin katsottua huomasi, että jokaisella oli hieman erilaiset vaatteet ja hieman erilaiset kasvot/ilmeet. Temppelin jälkeen Ain täytyi mennä tapaamaan ystäväänsä, joten minä, Ida ja Fiona jatkoimme kolmistaan matkaamme takasin hostelille. Poikkesimme vielä Idan kanssa kaupassa, ennen kuin palasimme hostellille.
Sunnuntaina käytimme pyöräkuponkimme ja varasimme pyörät koko päiväksi. Pyörimme niiden kanssa ympäri kaupunkia. Kävimme keskustassa olevassa suuressa puistossa ja Gionissa ostamassa Idalle dangoa (paikallinen herkku). Tulimme hostellille takasin syömään, jonka jälkeen lähdimme uudestaan pyöräilemään.
perjantai 23. heinäkuuta 2010
"Osaka"
Tältä suomenkieliseltä puolelta on päivitykset vähän jääneet joten nyt, ylpeänä esitämme teille päivityksen "Osaka" joka kattaa koko viikon, jonka olimme kyseisessä kaupungissa.
Saavuimme Tiistaina, etsimme hotellimme (=Business Hotel Taiyo, tähtiä kyseisellä hotellilla on varmaankin puolikas). Aluekin oli hieman... Mielenkiintoinen. Mutta Japani lienee yksi maailman turvallisimmista maista tässä mielessä eikä meidän tarvinnut olla huolissamme.
Alkupuoli on periaatteessa toistoa, sillä Mia on jo kirjoittanut niistä, mutta kuvat ovat tässä-
Keskiviikkona kävimme Osaka Aquariumissa, yhdessä maailman suurimmista akvaarioista! Siinä oli 14 kerrosta, miten tämä on mahdollista?
Torstaina vierailimme Osaka Floating Buildingissa, rakennuksessa, jonka korkein kohta on 173:n metrin korkeudella. Arkkitehtuurillisesti rakennus oli mannaa aavikolla vaeltajille *---*
Perjantaina matkamme kulki kohti Naraa, jossa on tiivistettynä suuri osa Japanin uskonnollisesta kulttuurista. Ja paljon kauriita! Tuhansia kuulemma~ Enimmäkseen vain kuljimme ympäriinsä ja vaelsimme vuoristoisella alueella temppelistä toiseen, mutta yhteen meidän oli päästävä sisään (näin ollen maksaen 500yeniä, eli noin 5€): siihen, jossa oli melkein 15m korkea Buddha! Temppeli oli Tōdai-ji ja se Buddha oli v a l t a v a. Kävi mielessä, että kuka on voinut rakentaa sellaisen 700-luvulla...?
Tämän jälkeen kävimme lauantaina shoppaamassa (lopputulos:)
Spa Worldissä, joka oli ihana!
...Siellä oli myös Eurooppa-puolella (joka oli naisille tässä kuussa, Aasia-puoli oli miehille) SUOMI-osuus saunan ja 20-asteisen "järviveden" täydentämänä! En voi sanoa muuta, kuin että HIENOA OLI.
Koti-ikävä katosi saunassa ja järveen pulahtaessa, (seinille maalatun) metsämaiseman ympäröimänä.......... [/sarcasm]
Ja hinnaltaan se oli maailman halvin, alle 10 euroa sisäänpääsy!
Sunnuntaina hengasimme Osaka Castlen läheisessä puistossa, syöden paikallisia riisipalloja ja lukien lehtiä tai sarjakuvia, plus kävelimme myös ympyrää puistossa. Illalla menimme Dotonborille, paikalliselle kävely-, ja shoppauskadulle. Maanantaina emme voineet vastustaa kiusausta ja menimme uudelleen Spa Worldiin...
Saavuimme Tiistaina, etsimme hotellimme (=Business Hotel Taiyo, tähtiä kyseisellä hotellilla on varmaankin puolikas). Aluekin oli hieman... Mielenkiintoinen. Mutta Japani lienee yksi maailman turvallisimmista maista tässä mielessä eikä meidän tarvinnut olla huolissamme.
Alkupuoli on periaatteessa toistoa, sillä Mia on jo kirjoittanut niistä, mutta kuvat ovat tässä-
Keskiviikkona kävimme Osaka Aquariumissa, yhdessä maailman suurimmista akvaarioista! Siinä oli 14 kerrosta, miten tämä on mahdollista?
Torstaina vierailimme Osaka Floating Buildingissa, rakennuksessa, jonka korkein kohta on 173:n metrin korkeudella. Arkkitehtuurillisesti rakennus oli mannaa aavikolla vaeltajille *---*
Perjantaina matkamme kulki kohti Naraa, jossa on tiivistettynä suuri osa Japanin uskonnollisesta kulttuurista. Ja paljon kauriita! Tuhansia kuulemma~ Enimmäkseen vain kuljimme ympäriinsä ja vaelsimme vuoristoisella alueella temppelistä toiseen, mutta yhteen meidän oli päästävä sisään (näin ollen maksaen 500yeniä, eli noin 5€): siihen, jossa oli melkein 15m korkea Buddha! Temppeli oli Tōdai-ji ja se Buddha oli v a l t a v a. Kävi mielessä, että kuka on voinut rakentaa sellaisen 700-luvulla...?
Tämän jälkeen kävimme lauantaina shoppaamassa (lopputulos:)
Spa Worldissä, joka oli ihana!
...Siellä oli myös Eurooppa-puolella (joka oli naisille tässä kuussa, Aasia-puoli oli miehille) SUOMI-osuus saunan ja 20-asteisen "järviveden" täydentämänä! En voi sanoa muuta, kuin että HIENOA OLI.
Koti-ikävä katosi saunassa ja järveen pulahtaessa, (seinille maalatun) metsämaiseman ympäröimänä.......... [/sarcasm]
Ja hinnaltaan se oli maailman halvin, alle 10 euroa sisäänpääsy!
Sunnuntaina hengasimme Osaka Castlen läheisessä puistossa, syöden paikallisia riisipalloja ja lukien lehtiä tai sarjakuvia, plus kävelimme myös ympyrää puistossa. Illalla menimme Dotonborille, paikalliselle kävely-, ja shoppauskadulle. Maanantaina emme voineet vastustaa kiusausta ja menimme uudelleen Spa Worldiin...
tiistai 20. heinäkuuta 2010
Terveisiä Osakasta!
Kuten varmaan olette huomanneet päivitykset ovat ollet hieman vähässä. Kiitos hienon ja nopean nettiyhteyden. Mutta nytten saatte kuulla mitä kaikkea olemme Osakassa säheltäneet. Emme mm. tajunneet, että juna-asemilla on HISSIT olemassa ja tulopäivänämme raahasimme matkalaukkumme portaita pitkin alas. Pari paikallista miestä pysähtyi ystävällisesti meitä auttamaan matkalaukkujemme raahauksessa. Pääsimme kuitenkin hyvin metroon ja lyösimme lopulta hotellimme. Veimme laukkumme huoneeseemme ja lepäsimme hieman. Illalla lähdimme pääkävelykadulle, jossa söimme iltapalaksi takoyakia (mustekalapyöryköitä).
Seuraavana päivänä ilma oli hieman huono ja ulkona tihutti/satoi vähän melkein jatkuvasti. Päätimme kuluttaa päivämme sisätiloissa ja menimme Osaka Aquariumiin, joka on yksi maan suurimmista akvaarioista. Sisäänpääsy oli n. 20€ ja oli ehdottomasti sen arvoinen!
Saavuimme Osakaan tiistaina ja kävimme akvaariosssa keskiviikkona. Torstaina seikkailimme Osaka stationilla ja menimme käymään Floating Gardenissa. Se oli korkea rakennus, jossa oli upea arkkitehtuuri. Rakennus oli 173m korkea ja me kävimme aivan katolla asti. Söimme ylimmän kerroksen kahvilassa suklaakakupalat, jonka jälkeen lähdimme takasin alas. Kävelimme takasin asemalle päin. Matkanvarrella poikkesimme suureen elektroniikka kauppakeskukseen ja ostimme itsellemme matkatietokonehiiret n.10€. Kauppakeskuksesta päätimme jatkaa matkaamme Osaka castleen. Kävimme ihailemassa linnaa ja hengailimme loppu päivää puistossa.
Seuraavana päivänä ilma oli hieman huono ja ulkona tihutti/satoi vähän melkein jatkuvasti. Päätimme kuluttaa päivämme sisätiloissa ja menimme Osaka Aquariumiin, joka on yksi maan suurimmista akvaarioista. Sisäänpääsy oli n. 20€ ja oli ehdottomasti sen arvoinen!
Saavuimme Osakaan tiistaina ja kävimme akvaariosssa keskiviikkona. Torstaina seikkailimme Osaka stationilla ja menimme käymään Floating Gardenissa. Se oli korkea rakennus, jossa oli upea arkkitehtuuri. Rakennus oli 173m korkea ja me kävimme aivan katolla asti. Söimme ylimmän kerroksen kahvilassa suklaakakupalat, jonka jälkeen lähdimme takasin alas. Kävelimme takasin asemalle päin. Matkanvarrella poikkesimme suureen elektroniikka kauppakeskukseen ja ostimme itsellemme matkatietokonehiiret n.10€. Kauppakeskuksesta päätimme jatkaa matkaamme Osaka castleen. Kävimme ihailemassa linnaa ja hengailimme loppu päivää puistossa.
Hiroshimaaaaa.
Hiroshiman viimeisenä päivänä kävimme Idan kanssa Shukkeienissa, japanilaisessa puutarhassa. Puisto oli todella kaunis ja ilma oli juuri sopiva puistossa kävelemiseen.
Puiston jälkeen lähdimme metsästämään meille ravintolaa, jossa syödä. Halusimme mennä syömään okonomiyakia, mutta emme tienneet missä olisi halpaa ja hyvää okonomiyakia, joten kysyimme puiston työntekijältä neuvoa. Hän ohjasi meidät pieneen ravintolaan, joka kuitenkin oli kiinni. Onneksi viereisen kahvilan työntekijä osasi neuvoa meille uuden, hyvän ruokapaikan jota kohti lähdimme vaeltamaan. Lopulta löysimme okonomiyaki paikan joka oli auki ja se oli NIIN hyvää.
Puiston jälkeen lähdimme metsästämään meille ravintolaa, jossa syödä. Halusimme mennä syömään okonomiyakia, mutta emme tienneet missä olisi halpaa ja hyvää okonomiyakia, joten kysyimme puiston työntekijältä neuvoa. Hän ohjasi meidät pieneen ravintolaan, joka kuitenkin oli kiinni. Onneksi viereisen kahvilan työntekijä osasi neuvoa meille uuden, hyvän ruokapaikan jota kohti lähdimme vaeltamaan. Lopulta löysimme okonomiyaki paikan joka oli auki ja se oli NIIN hyvää.
sunnuntai 11. heinäkuuta 2010
Miyajima
Kävimme eilen Idan kanssa Hiroshiman lähellä sijaitsevalla saarella, Miyajimalla. Paikka on erittäin tunnettu Japanissa ja se on kuin paikallinen Suomenlinna. Tottakai pidän itse sitä paljon kauniimpana kuin Suomenlinnaa. Siellä on paljon perinteisiä temppeleitä ja luonto on kaunis.
Ennen hostellislta lähtöämme ostimme itsellemme päivän ratkka+lautta kortin. Se avulla saimme käyttää ratikkaa ja Miyajimalle vievää lauttaa niin paljon kuin halusimme. Kortit saatuamme lähdimme ratikalla satamaa kohti, josta hyppäsimme Miyajimalle menevään lauttaan. Matka kesti yhteensä n. tunnin (ratikkamatka oli 45min ja lautta 15min). PErille päästyämme kävelimme saarella ympäriinsä. Kävimme Istukushima pyhätössä, joka on yksi UNESCO:n maailmanperintö kohteista. Seikkailimme loppupäivän saarella ja kävimme katsomasssa mm. viisikerroksista temppeliä ja jättimäistä puuriisikauhaa. Ostimme itsellemme paikallisia herkkuja (Momiji) ja yritimme syödä niitä istuessamme pankillä, kunnes saarella vapaana liikkuvat peurat yrittivät tulla syömään ruokamme.
Loppupäivästä kävimme vielä postissa hakemassa Idalle lisää rahaa. (Minun piti hakea myös postimerkkejä ja lähettää kortteja, mutta posti olikin mennyt jo mukavast kiinni.)
Ennen hostellislta lähtöämme ostimme itsellemme päivän ratkka+lautta kortin. Se avulla saimme käyttää ratikkaa ja Miyajimalle vievää lauttaa niin paljon kuin halusimme. Kortit saatuamme lähdimme ratikalla satamaa kohti, josta hyppäsimme Miyajimalle menevään lauttaan. Matka kesti yhteensä n. tunnin (ratikkamatka oli 45min ja lautta 15min). PErille päästyämme kävelimme saarella ympäriinsä. Kävimme Istukushima pyhätössä, joka on yksi UNESCO:n maailmanperintö kohteista. Seikkailimme loppupäivän saarella ja kävimme katsomasssa mm. viisikerroksista temppeliä ja jättimäistä puuriisikauhaa. Ostimme itsellemme paikallisia herkkuja (Momiji) ja yritimme syödä niitä istuessamme pankillä, kunnes saarella vapaana liikkuvat peurat yrittivät tulla syömään ruokamme.
Loppupäivästä kävimme vielä postissa hakemassa Idalle lisää rahaa. (Minun piti hakea myös postimerkkejä ja lähettää kortteja, mutta posti olikin mennyt jo mukavast kiinni.)
perjantai 9. heinäkuuta 2010
Unohtunut päivitys
Tosiaan, huomasin tässä valokuvia selaillessa, että oltiin kokonaan unohdettu kertoa kauniista japanilaisesta puistosta, jossa hengattiin Fukuokan vikana päivänä (mistä lie johtuu..hmm..). Eli vietimme siis viimeisen päivän SUURESSA puistossa kävellen ja pysähtyen aina silloin tällöin lepäämään. Puiston keskellä oli pieni järvi, jossa uiskenteli kilpikonnia!
torstai 8. heinäkuuta 2010
Hiroshimaaaa
Saavuimme eilen Hiroshimaan hieman huonosti nukutun yön jälkeen (köh, päädyimme valvomaan koko yön uusien tuttavuuksien kanssa lähes huomaamatta, vasta kahdeksan aikaan tajusimme että tuskin on enää kannattavaa yrittää nukkua kun bussi aurinko on ollut ylhäällä useamman tunnin, hostellin respa on jo auki ja bussi lähtee kahden tunnin kuluttua).
(Englanninkielisellä puolella tarkemmin)
Nukuimme neljän tunnin bussimatkasta suurimman osan ja saavuimme Hiroshiman bussiterminaaliin hieman epätietoisina, sillä unohdimme tietenkin tulostaa/ edes kirjoittaa ylös miten pääsemme kyseiseltä asemalta hostellille. Menimme sitten siis BUSSIMATKUSTAJILLE tarkoitettuun infopisteeseen, eli oikeastaan kys. pisteen toimenkuvaan kuuluu auttaa lähinnä pitkän matkan bussivalinnoissa jne, mutta he pyörivät ympyrää meidän takiamme lähemmäs kymmenen minuuttia kun (enimmäkseen Japaniksi!) yritimme selittää että kyllä, haluamme J-Hoppers Hiroshimaan, kyllä, meillä on varaus, ei, emme tiedä missä se on. Loppujen lopuksi henkilökunta printtasi meille kartan mistä näki reitin hostellille, selitti sen meille useampaan kertaan ja varmistivat että ymmärsimme miten sinne mennään, ja eräs nainen saattoi meidät ratikkapysäkille. Vain Japanissa voi käydä näin, Suomessa todennäköisesti olisi sanottu että "ei tiedetä, mene muualle kysymään".
Menimme suhteellisen aikasin nukkumaan (jostakin kumman syystä) ja sallimme itsellemme herätyksen kymmeneltä. Matkaan hostellilta lähdimme puolen päivän aikoihin, ja hengasimme Rauhanpuistossa (atomipommin muistomerkkejä ympärillä jne, kävelymatkan päässä hostellilta!) ja menimme syömään eväämme läheiseen vapaa-ajan puistoon, sillä tuli sellainen viba että olisi jokseenkin epäkohteliasta syödä penkillä, jonka reunalla olevaan laattaan on kaiverrettu pommin uhrien nimiä.
Siellä puistossa sitten vasta jännittävää olikin :DD
Yritimme syödä eräillä hieman syrjäisemmillä portailla pienen puron varrella kun ympärillä alkoi sellainen outo häsä ettei mitään rajaa. Ensin ohi ajaa nainen pyörällä, (todennäköisesti) laulaen: "aaaaAAAAAAaaalaaaa". Hetkeä myöhemmin kaksi noin 25-vuotiasta (?) miestä tuli samiolle portaille istumaan, ja lähtivät noin minuuttia myöhemmin pois, jääden kuitenkin pyörimään n 50m selkiemme taakse. Toisella oli ilmeisiä vaikeuksia pitää PAITANSA PÄÄLLÄÄN. Noin viisi minuuttia tämän jälkeen puron vastarannalle tulee itsekseen mutiseva ja hullusti virnuileva mies, joka lähtee kiipeämään puron reunusta (noin 2m) alas, yrittäen hypätä purossa olevien tasaisten kivien päälle (ne olivat erittäin harvassa). Ihmeen kaupalla hän pääsee vastarannalle (=meidän puolellemme puroa) ja virnuiltuaan ja mutistuaan hieman lisää hän lähtee taaksemme, KIIPEÄMÄÄN PUUHUN. Siis noin 35-vuotias yksin oleva mies. Tämän jälkeen huomaamme, että poika, joka ylittää juuri lähellämme olevaa siltaa ylittää sitä noin viidettä kertaa. Hän pyöri vain ympyrää ja vaelsi päämäärättömästi, lopulta päätyen kulkemaan ympyrää keskelle laakeaa peltomaista aluetta puistossa.
Et sillai.
Kävimme kiinalais-tyylisessä puistossa
ja kiersimme takaisin Rauhanpuistoon ja kävimme sen tarkemmin läpi.
(Englanninkielisellä puolella tarkemmin)
Nukuimme neljän tunnin bussimatkasta suurimman osan ja saavuimme Hiroshiman bussiterminaaliin hieman epätietoisina, sillä unohdimme tietenkin tulostaa/ edes kirjoittaa ylös miten pääsemme kyseiseltä asemalta hostellille. Menimme sitten siis BUSSIMATKUSTAJILLE tarkoitettuun infopisteeseen, eli oikeastaan kys. pisteen toimenkuvaan kuuluu auttaa lähinnä pitkän matkan bussivalinnoissa jne, mutta he pyörivät ympyrää meidän takiamme lähemmäs kymmenen minuuttia kun (enimmäkseen Japaniksi!) yritimme selittää että kyllä, haluamme J-Hoppers Hiroshimaan, kyllä, meillä on varaus, ei, emme tiedä missä se on. Loppujen lopuksi henkilökunta printtasi meille kartan mistä näki reitin hostellille, selitti sen meille useampaan kertaan ja varmistivat että ymmärsimme miten sinne mennään, ja eräs nainen saattoi meidät ratikkapysäkille. Vain Japanissa voi käydä näin, Suomessa todennäköisesti olisi sanottu että "ei tiedetä, mene muualle kysymään".
Menimme suhteellisen aikasin nukkumaan (jostakin kumman syystä) ja sallimme itsellemme herätyksen kymmeneltä. Matkaan hostellilta lähdimme puolen päivän aikoihin, ja hengasimme Rauhanpuistossa (atomipommin muistomerkkejä ympärillä jne, kävelymatkan päässä hostellilta!) ja menimme syömään eväämme läheiseen vapaa-ajan puistoon, sillä tuli sellainen viba että olisi jokseenkin epäkohteliasta syödä penkillä, jonka reunalla olevaan laattaan on kaiverrettu pommin uhrien nimiä.
Siellä puistossa sitten vasta jännittävää olikin :DD
Yritimme syödä eräillä hieman syrjäisemmillä portailla pienen puron varrella kun ympärillä alkoi sellainen outo häsä ettei mitään rajaa. Ensin ohi ajaa nainen pyörällä, (todennäköisesti) laulaen: "aaaaAAAAAAaaalaaaa". Hetkeä myöhemmin kaksi noin 25-vuotiasta (?) miestä tuli samiolle portaille istumaan, ja lähtivät noin minuuttia myöhemmin pois, jääden kuitenkin pyörimään n 50m selkiemme taakse. Toisella oli ilmeisiä vaikeuksia pitää PAITANSA PÄÄLLÄÄN. Noin viisi minuuttia tämän jälkeen puron vastarannalle tulee itsekseen mutiseva ja hullusti virnuileva mies, joka lähtee kiipeämään puron reunusta (noin 2m) alas, yrittäen hypätä purossa olevien tasaisten kivien päälle (ne olivat erittäin harvassa). Ihmeen kaupalla hän pääsee vastarannalle (=meidän puolellemme puroa) ja virnuiltuaan ja mutistuaan hieman lisää hän lähtee taaksemme, KIIPEÄMÄÄN PUUHUN. Siis noin 35-vuotias yksin oleva mies. Tämän jälkeen huomaamme, että poika, joka ylittää juuri lähellämme olevaa siltaa ylittää sitä noin viidettä kertaa. Hän pyöri vain ympyrää ja vaelsi päämäärättömästi, lopulta päätyen kulkemaan ympyrää keskelle laakeaa peltomaista aluetta puistossa.
Et sillai.
Kävimme kiinalais-tyylisessä puistossa
ja kiersimme takaisin Rauhanpuistoon ja kävimme sen tarkemmin läpi.
maanantai 5. heinäkuuta 2010
Shoppingu
Fukuoka on ollut kunnon shoppaus paikka meille. Itse ostin topi, t-paidan, shortsit, ponnereita, puikot ja pienen pyyhkeen. Idakin on ostellut vaikka mitä! Eilen olimme Tenjin Coressa shoppailemassa. Kauppakeskus oli sekava ja täynnä ihmisiä. Kaikkialla oli alennusmyynnit ja myyjät huutelivat kauppojen ovilla alennustarjouksia. Pari kertaa kohdallemme osui "Time Sale", jossa jokin superalennus kestää vain rajoitetun ajan esim. 20%-70% alennusta tunnin ajan.
Tänään kävimme Canal Cityssä, josta Ida osti itselleen paidan. Löysimme myös ihanan härpäkekaupan, josta ostimme itsellemme kännykkäkoruja. Kävimme myös muumikahvilassa. Ostimme itsellemme muumivohvelit jäätelöllä ja menimme syömään niitä ulos penkille, josta seurasimme ohikulkevia ihmisiä. Ihmisten käyttäytymistä oli yllättävän hauskaa seurata. Syötyämme vohvelit lähdimme takaisin hostellille päin ja poikkesimme matkanvarrella ihailemaan paikallista temppeliä.
Tänään kävimme Canal Cityssä, josta Ida osti itselleen paidan. Löysimme myös ihanan härpäkekaupan, josta ostimme itsellemme kännykkäkoruja. Kävimme myös muumikahvilassa. Ostimme itsellemme muumivohvelit jäätelöllä ja menimme syömään niitä ulos penkille, josta seurasimme ohikulkevia ihmisiä. Ihmisten käyttäytymistä oli yllättävän hauskaa seurata. Syötyämme vohvelit lähdimme takaisin hostellille päin ja poikkesimme matkanvarrella ihailemaan paikallista temppeliä.
Noniin, pikapäivitys tehty. Tulen muokkaamaan sen paremmaksi ja lisäämään kuvat kun jaksan. :D
( Nää liikennevalot on iha outoja! Niis kuluu joko linnunlauluu tai jotai musaa ku on virhee valo. Niit liikennevalomusiikkeja on kaks erilaista. Toinen on semmonen ilonen duuri, joka selkeesti sanoo et "mene turvallisesti tien yli" , mut sit se toinen on semmonen masentava molli, joka selkeesti kertoo et "jää auton alle". SE ON IHAN HIRVEE. :D)
sunnuntai 4. heinäkuuta 2010
Onsen och Fukuoka
Ohops! Viime päivityksestä onkin hieman aikaa. :o
Jaa-a. Mistäs sitä aloittaisi..
Lähdimme Nagasakista 1.6 kohti onsen-kaupunki (kuumalähde kaupunki) Beppua. Päätimme ottaa junan sijasta bussin, sillä se oli halvempi vaihtoehto. Lähes koko päivä menikin sitten bussilla matkustaessa ja Beppuun tutustuessa.
Seuraavana päivänä emme tehneet oikein mitään. Olimme päättäneet, että vietämme aikamme Bepussa rentoutuen. Menimme aamupäivän aikaan paikalliseen onseniin. Emme oikein tienneet millainen paikallinen etiketti oli, joten yriteimme seurata paikallisia. Olimme lukeneet hostellillamme lapun, jossa kerrottiin onsenin "käyttäytymissäännöistä", mutta emme silti olleet varmoja teemmekö kaiken oikein. Onneksi onsenilla oli samaan aikaan mukava paikallinen vanha nainen, joka kertoi meille japaniksi mitä tehdä. Hän neuvoi meitä mm. hakemaan kylmää vettä hanasta, jotta saamme pesuveden sopivan lämpöiseksi. Pelkäsin, että onsenin vesi olisi ollut liian kuumaa minulle, mutta 42 asteinen vesi oli juuri sopivaa. Ihanan kuumaa, muttei kuitenkaan liian kuumaa.
Onsenin jälkeen lähdimme etsimään ruokapaikaa. Päädyimme kuitenkiin supermarkettiin, josta ostimme paikallisita valmisruokaa esim. kananugetteja ja muuta. Loppupäivänä emme oikein tehneet mitään ja illalla menimme taas oneseneille rentoutumaan. 
3.6 oli vaihtopäivämme Beppusta Fukuokaan. Heräsimme sillon jo aamu kuudelta! Halusimme käydä vielä luonnollisella onsenilla vuorilla ja edestakainen matka kesti kaksi tuntia. Lähdimme Beppun juna-asemalta bussilla kohti Myoban nimistä pysäkkiä. Bussimatka kesti n. puoli tuntia ja pysäkiltä kävelimme toiset puoli tuntia vuorelle. Paikka oli todella kaunis ja muistutti kovasti Alppeja kesällä. Olimme ottaneet mukaamme kananmunia, jotka kypsensimme vuoren sisästä tulevalla höyryllä. Ympärillä haisi aina välillä rikkikaasu ja pelkäsin, että kananmunat maistuisivat hieman rikille. Mutta ne olivatkin todella hyviä, eikä rikki maistunut niissä ollenkaan!
Palasimme takaisin hostellille hieman yli 11. Haimme vain matkatavaramme, sillä olimme kirjautuneet ulos ennen lähtöämme luonnononsenille, ja lähdimme kohti bussipysäkkiä. Olimme taas päätyneet ottamaan bussin junan sijasta ja hostellin työntekijän varasivat meille ystävällisesti paikat bussista, kun ostimme liput respasta.
Bussimatka Fukuokaan oli pitkä. Jouduimme paikalliseen ruuhkaan ja matka aika venyi kahdest ja puolesta tunnista neljään tuntiin. Pääte asemalla ihmettelimme aluksi miten pääsemme ulos bussiterminaalista, jonka jälkeen kummastelimme ulkona mihin suuntaan meidän pitäisi lähteä. Olimme unohtaneet aamulla kirjoittaa opasteet hostellille ylös emmekä saaneet internettiä toimimaan. Siinä sitten kummastelimme, että mitäs nytten pitäisi tehdä ku emme tienneet mihin olimme tulleet, minne pitäisi mennä ja mistä saisimme apua. Meillä kävi tuuri, sillä joku länsimaalainen, joka ilmeisesti tunsi Fukuokan täysin, käveli ohitsemme ja huomasi, että olimme hieman eksyneet. Pysäytin hänet ja selitin tilanteemme. Hän opasti meidät infotiskille, josta saimme englanninkielisen kartan ja opasteet hostellillemme (jonne oli oikeastaan aivan älyttömän helppo mennä). Kiitimme kaikkia, jotaka olivat meitä auttaneet ja lähdimme raahaamaan matkalaukkujamme hostelliamme kohti.
Jaa-a. Mistäs sitä aloittaisi..
Lähdimme Nagasakista 1.6 kohti onsen-kaupunki (kuumalähde kaupunki) Beppua. Päätimme ottaa junan sijasta bussin, sillä se oli halvempi vaihtoehto. Lähes koko päivä menikin sitten bussilla matkustaessa ja Beppuun tutustuessa.
Seuraavana päivänä emme tehneet oikein mitään. Olimme päättäneet, että vietämme aikamme Bepussa rentoutuen. Menimme aamupäivän aikaan paikalliseen onseniin. Emme oikein tienneet millainen paikallinen etiketti oli, joten yriteimme seurata paikallisia. Olimme lukeneet hostellillamme lapun, jossa kerrottiin onsenin "käyttäytymissäännöistä", mutta emme silti olleet varmoja teemmekö kaiken oikein. Onneksi onsenilla oli samaan aikaan mukava paikallinen vanha nainen, joka kertoi meille japaniksi mitä tehdä. Hän neuvoi meitä mm. hakemaan kylmää vettä hanasta, jotta saamme pesuveden sopivan lämpöiseksi. Pelkäsin, että onsenin vesi olisi ollut liian kuumaa minulle, mutta 42 asteinen vesi oli juuri sopivaa. Ihanan kuumaa, muttei kuitenkaan liian kuumaa.
Onsenin jälkeen lähdimme etsimään ruokapaikaa. Päädyimme kuitenkiin supermarkettiin, josta ostimme paikallisita valmisruokaa esim. kananugetteja ja muuta. Loppupäivänä emme oikein tehneet mitään ja illalla menimme taas oneseneille rentoutumaan.
3.6 oli vaihtopäivämme Beppusta Fukuokaan. Heräsimme sillon jo aamu kuudelta! Halusimme käydä vielä luonnollisella onsenilla vuorilla ja edestakainen matka kesti kaksi tuntia. Lähdimme Beppun juna-asemalta bussilla kohti Myoban nimistä pysäkkiä. Bussimatka kesti n. puoli tuntia ja pysäkiltä kävelimme toiset puoli tuntia vuorelle. Paikka oli todella kaunis ja muistutti kovasti Alppeja kesällä. Olimme ottaneet mukaamme kananmunia, jotka kypsensimme vuoren sisästä tulevalla höyryllä. Ympärillä haisi aina välillä rikkikaasu ja pelkäsin, että kananmunat maistuisivat hieman rikille. Mutta ne olivatkin todella hyviä, eikä rikki maistunut niissä ollenkaan!
Palasimme takaisin hostellille hieman yli 11. Haimme vain matkatavaramme, sillä olimme kirjautuneet ulos ennen lähtöämme luonnononsenille, ja lähdimme kohti bussipysäkkiä. Olimme taas päätyneet ottamaan bussin junan sijasta ja hostellin työntekijän varasivat meille ystävällisesti paikat bussista, kun ostimme liput respasta.
Bussimatka Fukuokaan oli pitkä. Jouduimme paikalliseen ruuhkaan ja matka aika venyi kahdest ja puolesta tunnista neljään tuntiin. Pääte asemalla ihmettelimme aluksi miten pääsemme ulos bussiterminaalista, jonka jälkeen kummastelimme ulkona mihin suuntaan meidän pitäisi lähteä. Olimme unohtaneet aamulla kirjoittaa opasteet hostellille ylös emmekä saaneet internettiä toimimaan. Siinä sitten kummastelimme, että mitäs nytten pitäisi tehdä ku emme tienneet mihin olimme tulleet, minne pitäisi mennä ja mistä saisimme apua. Meillä kävi tuuri, sillä joku länsimaalainen, joka ilmeisesti tunsi Fukuokan täysin, käveli ohitsemme ja huomasi, että olimme hieman eksyneet. Pysäytin hänet ja selitin tilanteemme. Hän opasti meidät infotiskille, josta saimme englanninkielisen kartan ja opasteet hostellillemme (jonne oli oikeastaan aivan älyttömän helppo mennä). Kiitimme kaikkia, jotaka olivat meitä auttaneet ja lähdimme raahaamaan matkalaukkujamme hostelliamme kohti.
keskiviikko 30. kesäkuuta 2010
Tiistai & Keskiviikko
Kumpikin päivä on ollut hostellin emännän, Yukarin, järjestämän toiminnan täytteinen n__n
Eilen hän kävi aamusta kysymässä onko meillä päivälle suurempia suunnitelmia ja kun sanoimme ettei, hän kysyi haluammeko että hän vie meidät paikalliseen akvaarioon/pingviiniparkiin.
Pingviinipuiston jälkeen Yukari-san heitti meidät keskustassa olevalle ostarille ja hengasimme/ikkunaostokseilimme/kävimme levykaupassa (*-----*)(Tahtoo ostaa Super Juniorin uusimman levyn! ~Mia)/söimme udonia/mitä ikinä kauppakeskuksissa nyt tehdäänkään.
p.s. EHKÄ SÖPÖ. Keittiö. (=vaatekauppa)
Keskiviikko
Aamupäivällä/alkuiltapäivästä kävimme Chinatownissa, Meganebashilla ("silmälasi-silta") ja katselemassa paikallisia temppeleitä. Haimme ruoat hienosti paikallisesta suupaasta (=supermarketista) ja söimme valmisateriat. \0/
Chinatown
Temppeli jonka nimeä en epäkunnioittavasti muista
Illalla Yukari-san vielä kyyditsi meidät Inasa-sanille (paikalliselle vuorelle) maisemia katselemaan, mutta ikävä kyllä oli pilvistä -> ylhäällä oli sumuista emmekä siis nähneet juuri mitään. Näköalatornin sisällä olevan taustan edessä siis jouduimme poseeraamaan oikean näkymän sijaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)